Käytännön opas pintaliitostekniikkaan (SMT): juotostahna, reflow-juotto, komponentit ja prosessinohjaus

Juotostahna, sabluunat ja työpajan perusteet

  1. SMT-tuotantotilan vakiolämpötila on 25 °C ±3 °C (77 °F ±5,4 °F).
  2. Juotostahnan painatukseen tarvittavia välineitä ovat: juotostahna, sabluuna, vetolasta (rakeli), sabluunanpyyhkeet, nukkaamaton liina, puhdistusliuotin ja tahnaspatteli.
  3. Yleinen juotostahnaseos: Sn/Ag/Cu 305 (96,5/3,0/0,5), sulamispiste: 217 °C (422,6 °F).
  4. Juotostahna koostuu kahdesta pääkomponentista: juotejauheesta ja juoksutteesta (fluksi).
  5. Juoksute poistaa oksideja, rikkoo pintajännityksen ja estää uudelleenhapettumisen juottamisen aikana.
  6. Juotejauheen ja juoksutteen tyypillinen tilavuussuhde: 1:1; painosuhde: 9:1.
  7. Noudata aina FIFO-periaatetta (first-in, first-out) juotostahnan käytössä. Kaksi pakollista vaihetta ennen käyttöä: lämpötilan palauttaminen huoneenlämpöön ja huolellinen sekoittaminen.
  8. Kosteusherkillä komponenteilla (MSD) kosteusindikaattorikortin (HIC) on näytettävä sinistä, jotta ladontaan voidaan ryhtyä.
  9. Yleiset sabluunan valmistusmenetelmät: syövytys, laserleikkaus, sähkömuovaus (electroforming) ja nanopinnoitus. Näistä laserleikatut sabluunat ovat muokattavissa/korjattavissa.
  10. SMT tulee sanoista Surface Mount Technology (pintaliitostekniikka) – elektronisten komponenttien kiinnittäminen suoraan piirilevyn pintaan.

ESD, komponentit ja dokumentaatio

  1. ESD tarkoittaa sähköstaattista purkausta (Electrostatic Discharge), joka on kriittinen tekijä elektroniikkavalmistuksessa.

  2. SMT-ladontakoneiden ohjelmat koostuvat yleensä viidestä tietoaineistosta: piirilevyn tiedot (PCB data), kohdistusmerkkien tiedot (fiducial data), syötintiedot (feeder data), suutintiedot (nozzle data) ja komponenttitiedot (part data).

  3. Kosteusherkkien komponenttien (MSD) kuivakaappien suhteellinen kosteus on pidettävä alle 10 % RH.

  4. Yleisiä passiivikomponentteja: vastukset, kondensaattorit, kelat, diodit; yleisiä aktiivikomponentteja: transistorit, mikropiirit (IC:t).

  5. SMT-sabluunat valmistetaan tyypillisesti ruostumattomasta teräksestä, ja yleisimmät paksuudet ovat 0,12 mm tai 0,15 mm.

  6. Pyri tasapainottamaan jaksoajat (cycle times) suurnopeus- ja monitoimiladontakoneiden välillä linjan tehokkuuden optimoimiseksi.

  7. Staattisen varauksen lähteitä ovat kitka, erottuminen, induktio ja johtuminen.

    • ESD-riskit: komponenttivaurio, kontaminaatio.
    • Poistomenetelmät: ionisointi, maadoitus ja suojaus.
  8. Kotelokoot:

    • Tuumakoko 0603 = 0,06" × 0,03"
    • Metrinen koko 3216 = 3,2 mm × 1,6 mm
  9. Esimerkki komponenttien merkinnöistä:

    • Vastus “ERB-05604-J81”: “4” = 4 piiriä, 56 Ω
    • Kondensaattori “ECA-0105Y-M31”: C = 106 pF = 0,1 nF
  10. Dokumenttityypit:

    • ECN = Engineering Change Notice (suunnittelumuutosilmoitus)
    • SWR = Special Work Request (erikoistyöpyyntö)

    Näiden on oltava asianomaisten osastojen allekirjoittamia ja dokumentinhallinnan julkaisemia ollakseen päteviä.

5S ja laadunhallinta

  1. 5S-järjestelmä tarkoittaa: Lajittele (Sort), Järjestä (Set in order), Siivoa (Shine), Standardoi (Standardize), Seuraa ja ylläpidä (Sustain).
  2. Tyhjiöpakattu piirilevypakkaus suojaa pölyltä ja kosteudelta.
  3. Kolmen ei-periaatteen laatupolitiikka (Three No):
    • Älä ota vastaan virheitä
    • Älä tee virheitä
    • Älä päästä virheitä eteenpäin
  4. Laadunvarmistuksen vaiheet:
    • Ymmärrä asiakkaan tarpeet
    • Muunna tarpeet standardeiksi ja vaatimuksiksi
    • Kouluta operaattorit
    • Auditoi ja paranna jatkuvasti
    • Varmista asiakastyytyväisyys
  5. Kalanruotoanalyysissä (Ishikawa) 4M1H viittaa tekijöihin: Ihminen (Man), Kone (Machine), Materiaali (Material), Menetelmä (Method) ja Ympäristö (Environment / kiinaksi Huánjìng).

Prosessinohjaus ja merkintäkoodit

  1. Juotostahnan koostumus sisältää:
    • Metallijauhetta (85–92 painoprosenttia)
    • Liuotinta, juoksutetta, valumisenestoainetta ja aktivaattoreita
  2. Ennen käyttöä kylmäsäilytetyn juotostahnan on annettava palautua huoneenlämpöön, jotta vältetään reflow-juoton jälkeiset viat, kuten juotospallojen muodostuminen (solder balling).
  3. Yleiset SMT-syötintilat: Valmistelu (Preparation), Ensisijainen vaihto (Priority Exchange), Vaihto (Exchange) ja Pikavaihto (Quick Exchange).
  4. Piirilevyn kohdistusmenetelmät SMT-linjoilla: alipaine (tyhjiö), mekaaniset ohjausreiät, reunakiinnitys ja sivureunaohjaimet.
  5. Vastusten merkintä:
    • “272” = 2,7 kΩ
    • “485” = 4,8 MΩ

Laatumittarit ja reflow-lämpötilaprofiilit

  1. BGA-komponenttien merkinnät sisältävät tyypillisesti: valmistajan nimen, osanumeron, tekniset tiedot ja päiväys-/eräkoodin (date/lot code).
  2. Laadun todellinen määritelmä: “Tehdään kerralla oikein.” Laadunvalvonnan (QC) tyypit: IQC (tulotarkastus), IPQC (prosessinaikainen tarkastus), FQC (valmiin tuotteen tarkastus), OQC (lähtötarkastus).
  3. Kalanruotokaavio (Ishikawa) korostaa laadunvalvonnassa syy-seurausanalyysia.
  4. CPK (prosessin suorituskykyindeksi) kuvaa prosessin reaaliaikaista suorituskykyä ja toistotarkkuutta.
  5. Juoksute alkaa haihtua ja aktivoituu kemiallisesti esilämmitysvyöhykkeellä reflow-juoton aikana.
  6. Ihanteellinen reflow-profiili: jäähtymiskäyrän tulisi peilata lämpenemiskäyrää termisen rasituksen tasapainottamiseksi.
  7. Tyypillinen reflow-juotosprofiili: Lämmitys (Ramp) → Tasaus (Soak) → Sulatus (Reflow) → Jäähdytys (Cool).
  8. Yleisimmin käytetty piirilevyn pohjamateriaali (substraatti) on FR-4 (palosuojattu lasikuituepoksi).
  9. Piirilevyn suurin sallittu vääntyminen / kierous (warpage) on 0,75 % lävistäjän pituudesta.
  10. Komponenttien epätasainen lämpeneminen reflow-juotossa voi aiheuttaa hautakivi-ilmiötä (tombstoning), kohdistusvirheitä tai kylmäjuotoksia.

Laitteet, pakkaukset ja SMT-historia

  1. Emolevyissä käytettävä vakiomuotoinen BGA-juotospallon halkaisija: 0,76 mm.
  2. ABS-järjestelmä viittaa absoluuttiseen koordinaatistoon; nopeat ladontakoneet pystyvät latomaan vastuksia, kondensaattoreita, piirejä ja transistoreita.
  3. Keraamisen sirukondensaattorin “ECA-0105Y-K31” toleranssi on ±10 %.
  4. Panasonic Panasert SMT -koneet toimivat tyypillisesti 3-vaiheisella 200 V ±10 VAC -jännitteellä.
  5. SMT-komponenttikelojen koot ovat yleensä halkaisijaltaan 13 tuumaa ja 7 tuumaa.
  6. Sabluunan aukot tehdään tavallisesti 4 μm pienemmiksi kuin piirilevyn juotossaari (padi) tinapallojen muodostumisen vähentämiseksi.
  7. BIOS = Basic Input/Output System, kriittinen järjestelmä käynnistykselle ja laiteohjaukselle.
  8. Jos mikropiirin kosteusindikaattorikortti osoittaa kosteuden olevan > 30 %, piiri katsotaan kosteutta imeneeksi ja vaarantuneeksi.
  9. Juotostahnan oikea seossuhde:
    • Paino: 90 % juotetta / 10 % juoksutetta
    • Tilavuus: 50 % juotetta / 50 % juoksutetta
  10. SMT-teknologia sai alkunsa 1960-luvun puolivälissä, ja sen kehitti sotilas- ja ilmailuteollisuus.

Koneet, työkalut ja tuotantovirta

  1. Paperisilla 8 mm:n komponenttiteipeillä on tavallisesti 4 mm:n komponenttijako (pitch). Huomautus: “20 mm” ei ole standardin mukainen teippileveys.
  2. 1970-luvun alussa HCC viittasi uuteen SMD-tyyppiin: Hermetically Sealed Leadless Chip Carriers (hermeettisesti suljetut jaloittomat sirunkantajat).
  3. Komponenttikoodi “272” = 2,7 kΩ:n vastus; “100nF”-kondensaattori vastaa arvoa 0,1 μF.
  4. Yleisiä ladontakoneiden tyyppejä ovat:
    • In-line-järjestelmät,
    • Revolveripääkoneet (rotary turret),
    • Portaalirakenteiset (gantry-type) järjestelmät.
  5. Hartsipohjaisia juoksutetyyppejä ovat: R, RA, RSA ja RMA.
  6. Yleisimmin käytetty materiaali SMT-komponenteissa on keramiikka.
  7. SMT-korjaustyökalut: juotin (kolvi), kuumailmakorjausasema, tinaimuri, pinsetit.
  8. Ihanteellinen juotospadan lämpötila manuaalisessa juotossa: 245 °C (473 °F).
  9. SMT-tuotannon perusvirta: Piirilevynsyötin → Juotostahnapainuri → Nopea ladontakone → Monitoimiladontakone → Reflow-uuni → Purkulaite.
  10. Useimmat nykytietokoneissa käytettävät piirilevyt on valmistettu lasikuituvahvisteisesta epoksista (FR-4).

Prosessiparametrit ja tarkastus

  1. SMT:ssä käytettävät vastusverkot (resistor arrays) ovat napaisuudeltaan symmetrisiä (ei-polaarisia).

  2. Useimmat kaupalliset juotostahnat säilyttävät optimaalisen tarttuvuutensa (tackiness) noin 4 tuntia levityksen jälkeen.

  3. SMT-laitteiston vakiopaineilma: 5 kg/cm² (≈ 71 psi). Ladontasääntö: pienet komponentit ensin, suuremmat sen jälkeen.

  4. Piirilevyille, joissa on läpiladottuja komponentteja (PTH) yläpuolella ja SMT-komponentteja alapuolella, käytetään kaksoisaaltojuottoa turbulentilla virtauksella.

  5. Yleisiin SMT-tarkastusmenetelmiin kuuluvat:

    • Silmämääräinen tarkastus (visuaalinen tarkastus)
    • Röntgentarkastus (X-ray)
    • Automaattinen optinen tarkastus (AOI)
  6. Lämmönsiirto juotoskolvikorjauksissa tapahtuu johtumisen (konduktion) + kulkeutumisen (konvektion) kautta.

  7. Perinteisten BGA-juotospallojen tyypillinen koostumus: Sn90 / Pb10.

  8. Yleiset sabluunoiden valmistusmenetelmät: laserleikkaus, sähkömuovaus (electroforming), kemiallinen syövytys.

  9. Reflow-uunin lämpötila tulee asettaa termoelementeillä tehtyjen todellisten mittausten perusteella.

  10. Reflow-prosessin jälkeen komponenttien odotetaan olevan tukevasti ja luotettavasti juotettuina piirilevyyn.

Laadun kehitys, testaus ja juotosseokset

  1. Laadunhallinnan kehitys: TQC → TQA → TQM (kokonaisvaltainen laadunvalvonta → laadunvarmistus → kokonaisvaltainen laadunjohtaminen).
  2. ICT (In-Circuit Testing, piirinsisäinen testaus) hyödyntää piikkimattofixtuureja (bed-of-nails) ja komponenttien staattista testausta.
  3. Staattisella sähköllä on erittäin pieni virta, ja ilmankosteus vaikuttaa siihen voimakkaasti.
  4. Juotosseosten edut:
    • Matalampi sulamispiste
    • Hyvä juoksevuus matalissa lämpötiloissa
    • Täyttää mekaaniset lujuusvaatimukset
  5. Jos reflow-uunin osia tai prosessiasetuksia muutetaan, lämpötilaprofiili on mitattava uudelleen.

Laitteisto, syöttö ja mekaaniset järjestelmät

  1. Siemens 80F/S -järjestelmä käyttää elektronista ohjausta.
  2. Juotostahnan paksuusmittarit (SPI) käyttävät lasermittausta tarkastamaan:
    • Tahnan korkeuden
    • Paksuuden
    • Painetun leveyden
  3. Yleiset SMT-syöttötavat:
    • Tärysyöttimet (vibratory feeders)
    • Alustasyöttimet (tray feeders)
    • Rullasyöttimet (tape-and-reel feeders)
  4. SMT-koneissa käytettäviä mekaanisia rakenteita ovat:
    • Nokkamekanismit
    • Vivustomekanismit
    • Ruuvikäytöt (kuularuuvit)
    • Liukumekanismit
  5. Jos visuaalinen tarkastus jättää epäselvyyksiä, tarkista asia:
    • BOM-tiedostosta (osasovellusluettelosta)
    • Toimittajan vahvistuksesta
    • Referenssilevystä (Golden Sample)

Reflow-juotto, prototyypit ja vikojen analysointi

  1. Pakkauksissa, joissa on merkintä “12w8P,” aseta askellaskuri arvoon 8 mm:n syöttö askelta kohden.

  2. Reflow-uunien tyyppejä ovat:

    • Kuumailma-reflow (konvektio)
    • Typpikaasu-reflow (N₂)
    • Laser-reflow
    • Infrapuna-reflow (IR)
  3. Näytekappaleiden valmistusmenetelmät SMT-prototyyppituotannossa:

    • Täysin automatisoitu linjatuotanto
    • Manuaalinen tahnapainatus + koneladonta
    • Manuaalinen tahnapainatus + käsinladonta
  4. Yleiset kohdistusmerkkien (fiducial marks) muodot:

    • Ympyrä, risti, neliö, vinoneliö (timantti), kolmio, hakaristi
  5. Virheellinen reflow-profiili voi aiheuttaa mikromurtumia, erityisesti esilämmitys- tai jäähdytysvyöhykkeillä.

  6. Tinapallojen (solder balls) pääasialliset syyt reflow-juotossa:

    • Puutteellinen piirilevyn juotossaarien suunnittelu
    • Liian suuret sabluuna-aukot
    • Liian syvä komponentin painaminen tahnaan ladonnassa
    • Tahnan liiallinen leviäminen (slump) tai liian alhainen viskositeetti
    • Liian nopea lämpötilan nousunopeus (ramp rate) reflow-profiilissa
  7. Yleiset syyt virheellisestä sabluunapainatuksesta johtuviin juotossiltoihin (oikosulkuihin):

    1. Matala metallipitoisuus → tahnan leviäminen
    2. Liian suuret aukot → liikaa juotetta
    3. Sabluunan heikko laatu → tahnan huono irtoaminen aukoista
    4. Juotostahnajäämät sabluunan alapinnalla → vähennä vetolastan painetta ja käytä asianmukaista alipaine- ja liuotinpuhdistusta
  8. Kunkin reflow-profiilivyöhykkeen tarkoitus:

    • Esilämmitysvyöhyke (Preheat zone): liuottimen haihduttaminen
    • Tasausvyöhyke (Soak zone): juoksutteen aktivoituminen, oksidien poisto
    • Reflow-vyöhyke (Reflow zone): juotteen sulaminen
    • Jäähdytysvyöhyke (Cooling zone): juotosliitoksen jähmettyminen ja metallurginen sitoutuminen